sunnuntai, joulukuuta 30, 2007

Joulutortut

Teinpä juuri tämän joulun ensimmäiset joulutorttuni. Otin taikinalevyt sulamaan, mutta unohdin sen päiväksi tiskialtaaseen. Levyt olivat tietenkin juuttuneet toisiinsa kiinni, joten niistä tuli pellillinen hieman persoonallisen näköisiä torttuja. Aikaisempina vuosina olen aina unohtanut kananmunan, mutta tällä kertaa sivelin päälle oikein sitäkin. Sekoitin munan pullasudilla, joten se oli hieman kokkareista. Torttujen päälle lumpsahti runsaanlaisiakin lammikoita. Sitten laitoin tortut uuniin ja poltin ne.
Tervetuloa vaan meille illalliselle!

torstaina, joulukuuta 27, 2007

This is avant-garde stuff!

Hobbes: What if the public doesn't like your work?
Calvin: They are not supposed to like it. This is avant-garde stuff! I'm criticizing the low brows who can't appreciate great art like this!

John Lennon said:
"Life is what happens to you while you are busy making other plans."

keskiviikkona, joulukuuta 26, 2007

Loppuvitonen

Vaikka elämme parhaillaan lämpöisissä joulun tunnelmissa, on vitosessa jo lopun ajan meininki.

1. Oletko huomannut että sinulla kotona olisi joku tietty tuote tai tavara joka loppuu useammin kuin muut? Mikä se on, ja miksi juuri se?
Espresso loppuu. Keitän kahvit joka aamu, mutta espressopaketti on liian pieni.

2. Onko jonkun kirjan, elokuvan tai näytelmän loppu jäänyt erityisesti mieleen?
Syvä sininen -elokuvan loppu kuristi kurkkua pitkään.

3. Luettele kaikki tietämäsi biisien nimet, joissa loppuminen, loppu tai päättyminen on osa nimeä (esim. Near The End - David Gilmour)?
Haluan skipata tämän laiskuuttani, joten käytän hyväkseni Marjutin muistia: The Doorsin The End ja R.E.M.:in It's the end of the world (as we know it). Ai niin, Joni Mitchellin Sex Kills.

4. Minkä sinun mielestä pitäisi loppua mahdollisimman pian?
Epätietoisuuden.

5. Oletko sinä lähipäivinä lopettamassa jotain? Tarkoittaako se myös samalla jonkun muun alkua?
Juuri nyt en haluaisi lopettaa mitään, kun tämä joutilaisuus on niin luksusta. Paitsi paskanpuhumisen. Olen myös lopettamassa yhden soundin käytön, mutta en ole saanut vielä sitä uutta toimimaan.

maanantaina, joulukuuta 24, 2007

Aaton aatokset

Seuraavanlainen hauska jouluruno ilmestyi puhelimeeni:
"Talven varis, nimeltänsä Zakaris,
pakkashankea tassusillaan mittas.
Jouluteet keitti, punatulkun sekaan heitti,
varpaallansa avantoa dippas."


Mietin, miksi jouluaatto on tuntunut niin mukavalta. Siksi, että koko maailma tuntuu pysähtyneen. Voi tehdä mitä ikinä huvittaa ilman pelkoa siitä, että maailma menisi ja itse jäisit kyydistä. Päätelmä kertoo surullista tarinaansa ennen kaikkea kroonisesta kiireen tunnusta, mutta ei se niin traagiselta tunnu silti. Lähdin eilen jameihin, kun tajusin, että mahdollinen darrapäivä ei ole pois mistään. Myöhäinen aamuherätys, Monty Pythonit ja intensiivinen puhelinkeskustelu ovat päivän anti. Nyt ruoka kypsyy liedellä ja set up kasattu demon tekemistä varten. Se pahuksen muuntaja on kadonnut mystisesti, samoin kaksi muuta käyttötavaraa. Uuden vuoden lupauksiin taitaa kuulua muistilehtiö, sen verran kyllästynyt olen päänupin toistuvaan pettämiseen. Niistä lopuista lupauksista sitten tuonnempana. Hyvän joulun toivotus!

sunnuntai, joulukuuta 23, 2007

Aatonaatonaatto

Oijoi mikä riemu saada nukkua pitkään todella pitkästä aikaan! Kävin hyvästelemässä perheenjäseniä ja kissoja Rautatieasemalla ja vastaanottamassa sen osan lahjasta, joka oli jäänyt ensimmäisestä paketista. Samoilla kulmilla liikuskeli Nummelakin, jota olin nähnyt viimeksi todella pitkän aikaa sitten. Kotona siivoskelin sekä etsiskelin muuntajaa ja ikkunatiivisteitä, jotka ovat kadonneet mystisellä tavalla. Etsin niitä vintiltäkin, ja samalla silmiini osuivat joulukoristeet, jotka päätinkin roudata kotiin. Kyllä nyt on tunnelmallista. Selailin saapuneita joulukortteja, kuuntelin musiikkia ja ranskan tv:tä. Elämä on taas hetken aikaa järjestyksessä. Kiire on ollut järjetön ja lepo tullut todellakin tarpeeseen. Viime yönä kuin itsensä ulos kirjoittanut uusi kappale oli merkkinä siitä, että rentoutuminen on alkanut. Tänään se onkin soinut päässä yhtenä kelana koko päivän.
Käytän säästeliäästi kulutustuotteita. Niinpä vaihdettuani ripsivärin, sekä vuodesta 1993 palvelleen poskipunasiveltimen, tuli elämään luksusta salamaniskusta. Tunsin itseni jopa aika typeräksi hykerrellessäni tyytyväisenä kylpyhuoneen peilin edessä. Kyllä minun kelpaa.
Parhaan joululahjan taitavat antaa orkideat, jotka ovat puhkeamassa kukkaan aivan juuri. Suuren yllätyksen on myös tehnyt Veloenan flamingonkukaksi diagnostisoima kasvi, joka esitti pitkään marttyyriä jouduttuaan siirtymään pimeämpään paikkaan paistateltuaan ensin ikkunalaudan parhaalla paikalla. Sepä on alkanut kasvattaa pieniä poikasia, jotka puskevat mullasta tänä vuoden pimeimpänä aikana. Muutama paketti odottaa pianon päällä, valoja on asennettu ja oluttakin ostettu jääkaappiin. Joulu saakin tulla aivan rauhassa, vaikka luulin, etten ehtisi kyytiin.

perjantaina, joulukuuta 21, 2007

torstaina, joulukuuta 20, 2007

Vetoomus Suomen radioasemille

Allekirjoita vetoomus Suomen radioasemille, mikäli koet aiheen tärkeäksi.

Ilman Reino Helismaata, Veikko Lavia, Juha Vainiota, tai Juice Leskistä emme olisi niitä ihmisiä, joita nyt olemme.
Laulu on tärkeä asia. Heti synnyttyämme meille lauletaan, ja hautajaisissamme lauletaan. Ja siinä välissä laulut ovat läsnä elämämme jokaisena päivänä. Me rakastumme laulujen tahdissa, me iloitsemme laulaen, ja surun ja yksinäisyyden hetkellä meitä lohduttaa laulu. Ja esimerkkinä mainittujen mestareiden laulut ovat suorastaan muovanneet kokonaisten sukupolvien maailmankuvaa.
Nykyisestä soittolistapolitiikasta johtuen radiosta kuultava laulettu musiikki on yksipuolistunut. Musiikki on valittu soittolistoilta, ja eri kanavilla soivat samat kappaleet. Uusia lauluja, joiden teksteillä voisi olla todellista merkitystä ihmisille, ei kuule juuri koskaan. Jos uraansa aloitteleva nuori Juice Leskinen yrittäisi tänään saada lauluilleen levytyssopimusta, levy-yhtiön vastaus – kaikkien meidän tappioksemme - saattaisi olla:”Laulusi ovat hienoja, mutta Suomessa ei valitettavasti ole radiokanavaa, joka soittaisi tämän kaltaista musiikkia, joten emme ole kiinnostuneita julkaisemaan levyäsi.”

Edellä mainitun perusteella me allekirjoittaneet suosittelemme voimakkaasti, että Suomen radioasemien päätöksentekijät ryhtyisivät pohtimaan, miten tekstipainotteista suomalaista laulumusiikkia saisi radiossa soimaan nykyistä enemmän. Mielestämme voisi perustaa kokonaan uuden radiokanavan, jolla toimittajat voisivat soittaa tämänkaltaista, soittolistojen ulkopuolelta valitsemaansa musiikkia. Kymmenien tai satojenkin lauluntekijöiden mahdollisuudet saada laulujaan julki paranisivat, ja ihmiset saisivat kuultavakseen uusia, viihdyttäviä, liikuttavia, ajatuksia herättäviä, tärkeitä lauluja.

Erityisesti vetoamme omaan Yleisradioomme, mutta uskomme, että mainosrahoitteistenkin kanavien kannattaisi ottaa ehdotuksemme vakavasti.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen, ja jokainen ihmisen kirjoittama laulu on kuulluksi tulemisen arvoinen.

SMS

Viikonloppuna saatu arabiankielinen tekstiviestikin selvisi. Kysyin asematunnelissa eräältä pähkinöitä myyvältä naiselta, ymmärtäisikö hän niitä koukeroita. Ja ymmärsihän hän. Viesti oli rakkausviesti, kuulemma vieläpä erittäin kauniisti kirjoitettu. "Kuolisin, jos joku satuttaisi sinua. Rakastan sinua hyvin paljon."
Päätin lähettää takaisin viestin englanniksi, jossa kerron viestin tulleen väärälle henkilölle. Välttyvät ainakin kaksi maailman ihmistä väärinymmärrykseltä, sekä lähettäjä että toivottavasti myös hän, jolle viesti olisi alunperin tarkoitettu.

maanantaina, joulukuuta 17, 2007

Minkälaiset pikkujoulut aiot viettää?

  • Nils Gustafsson -pikkujoulu:
    Et muista mitään, mutta teltta ei näytä kuitenkaan enää olevan pystyssä.
  • Taru Sormusten Herrasta -pikkujoulu:
    Muistat eronneesi ystävistäsi, tavanneesi kääpiöitä, tapelleesi kauheasti, puhuneesi puille, kävelleesi aivan helvetin pitkiä matkoja ja hävitit sormuksesikin heittämällä sen Tuomiokapitulin takana viemäriin.
  • Nils Holgersson -pikkujoulu:
    Huomaat lentäneesi etelään jonkun hanhen kanssa.
  • Kristoffer Kolumbus -pikkujoulut:
    Et tiedä mihin olit menossa, etkä perille päästyäsi tiedä missä mahdat olla, mutta koko reissu menee valtion piikkiin.
  • Tuhkimo-pikkujoulut:
    Tulet kotiin ilman toista(kin) kenkää ja haiset epämääräisesti kurpitsalle.
  • Prinsessa Ruusunen-pikkujoulut:
    Sammut sadaksi vuodeksi. Saatat herätä, kun joku suutelee sinua, mutta prinssi se ei takuuvarmasti ole.
  • Pieni Merenneito -pikkujoulut:
    Jalat eivät aamulla irtoa toisistaan ja haisevat silakalle.
    Peilistä sinua tuijottaa eilisillan Arielin sijasta tämän aamun Ursula-merennoita.
  • Lumikki-pikkujoulut:
    Heräät aamulla seitsemän miehen keskeltä.
  • Punahilkka-pikkujoulut:
    Heräät isoäidin kanssa samasta vuoteesta. Lisäpojoja, jos kyseessä on jonkun toisen isoäiti.
  • Keisarin uudet vaatteet -pikkujoulut:
    Heräät aamulla alasti kadulla, koska kukaan ei ole illalla uskaltanut/viitsinyt/kehdannut mainita sinulle, ettei sinulla ole vaatteita päällä. Ohitsesi päiväkotiin kulkeva pikkulapsi taas pitää asiaa erittäin huvittavana ja ilmoittaa äidilleen kovaan ääneen, että "sedän pili on ihan sininen".
  • Ruma ankanpoikanen -pikkujoulut:
    Aamulla vieressäsi on väärät munat.
  • Nalle Puh -pikkujoulut:
    Aamukankeudessa et saa sormia varpaisiin ja hampaissa on plakkia kuin olisit pessyt ne hunajalla. Tilannetta pahentaa ylipirteä kaverisi, joka on herännyt täysin ilman krapulaa ja pomppii nyt maanisesti ympäri asuntoasi.
  • Roope Ankka -pikkujoulut:
    Olet hommannut ilman housuja ison kasan rahaa.
  • Iso Paha Susi -pikkujoulut:
    Henkesi haisee niin pahalle että puhaltamalla kaataisit ladon.
  • Mikki Hiiri -pikkujoulut:
    Korvasi ovat turvonneet palloiksi, käsissäsi on valkoiset hansikkaat, mutta frakista ei ole tietoakaan.
  • Muumi -pikkujoulut:
    Aamulla olet kalpea ja turvoksissa.
  • sunnuntai, joulukuuta 16, 2007

    Come sfogarsi

    Piano-oppilaani selventää, kuinka joutui jo aivan työnsä puolesta juhlimaan ankarasti Lontoon laitakujille sijoitetussa markkinointiväen luomassa strippausluolassa, sekä Skotlannissa sijaitsevassa herraskartanossa, jonka jäsenistöä ovat Richard Gere ja Bill Clinton. "Pomoni joi niin paljon shampanjaa, että sammui baaritiskille". Juhlintaa oli tapahtunut tiistaina, torstaina ja perjantaina. "Nyt vähän väsyttää." Tänään on sunnuntai. Juhlittuani itse pikkujouluja maanantai-illasta tiistaiaamuun ja oltuani sen takia holtittomassa soosissa koko kuluneen viikon, vasta nyt alan koota luitani ja olla työkykyinen. En voi sanoa juhlakuntoni heikentyneen iän myötä, sillä sitä en omannut teini-ikäisenäkään. Toisilla sellainen on myötäsyntyisenä.

    Soittoaikaa on vielä puolitoista tuntia. Huomisen säestystreeninuotit seisovat yhä koskemattomana pinkkana. Eilisillan keskustelut ystävän kanssa lämmittävät kuitenkin yhä mieltä. Joulushowta tarjoilivat Talvisirkus sekä Me starat Hartwall Areenalla. Esityksiä seuratessa oli vaikea olla tiedostamatta, mitä soittajat mahtoivat miettiä. Oikeaa tempoa, metrisiä modulaatioita, keskinäistä hauskanpitoa, hidastusten seuraamista, soundien vaihtoa. Joululaulajaiset jäivät kohdaltani vain pyrähdykseksi, mutta hyvin mukavaksi sellaiseksi. Seurassani ollut pikkuneitikin otti lopulta tilanteen haltuunsa. Viisikon lukeminen kotona olisi kiinnostanut enemmän, mutta sopivaa riehaa sai aikaiseksi myös kepeästä laulajaistunnelmasta. Viikonlopun yllätys oli arabiankielinen tekstiviesti, jonka maatunnus viittasi Saudi-Arabiaan. En tunne sieltä ketään. Nyt mietin pääni puhki, miten saisin selvitettyä viestin sisällön. Sunnuntaivieraan tulo sysäsi joulusiivoamaan. En meinaa uskoa vieläkään todeksi, että sain siivottua. Niin vain lähtivät kahden kuukauden pölyt ja pinttymät.

    Piano-oppilaan ollessa lähdössä hän kysyy, mitä mekastusta naapurista oikein kuuluu. Minua hymyilyttää. Ensimmäisenä mieleeni tulee lause "mio vicino si sfoga". "Italialainen naapurini se siinä vain hieman purkaa itseään", naurahdan. Hän karjuu raspiäänellä tunteen vimmassa. Laulaa rakkaudesta, laulaa kaipauksesta. Huokailujen ilta jatkuu ajatus raskaana ja käynti tahmeana. Mutta maanantaiaamun oppilas peruuttaa tunnin ja tajuan mahdollisuuteni saada nukkua piiiiitkääään. Così mi sfogo.

    Def Poetry Jam - Alicia Keys - POW

    torstaina, joulukuuta 13, 2007

    This is so sad.

    My name is Chris
    I am three,
    My eyes are swollen
    I cannot see,

    I must be stupid
    I must be bad,
    What else could have made
    My daddy so mad?

    I wish I were better
    I wish I weren't ugly,
    Then maybe my mommy
    Would still want to hug me.

    I can't do a wrong
    I can't speak at all
    Or else im locked up
    All day long.

    When I'm awake
    I'm all alone
    The house is dark
    My folks aren't home

    When my mommy does come home
    I'll try and be nice,
    So maybe i'll just get
    One whipping tonight.

    I just heard a car
    My daddy is back
    From Charlie's bar.

    I hear him curse
    My name is called
    I press myself
    Against the wall

    I try to hide
    From his evil eyes
    I'm so afraid now
    I'm starting to cry

    He finds me weeping
    Calls me ugly words,
    He says its my fault
    He suffers at work.

    He slaps and hits me
    And yells at me more,
    I finally get free
    And run to the door

    He's already locked it
    And I start to bawl,
    He takes me and throws me
    Against the hard wall

    I fall to the floor
    With my bones nearly broken,
    And my daddy continues
    With more bad words spoken,

    "I'm sorry!", I scream
    But it's now much to late
    His face has been twisted
    Into a unimaginable shape

    The hurt and the pain
    Again and again
    O please God, have mercy!
    O please let it end!

    And he finally stops
    And heads for the door
    While I lay there motionless
    Brawled on the floor

    My name is Chris
    I am three,
    Tonight my daddy
    Murdered me

    And you can help
    Sickens me top the soul,
    And if you read this
    and don't pass it on

    I pray for your forgiveness
    Because you would have to be
    One heartless person
    To not be effected
    By this Poem
    And because you are effected,

    Do something about it!
    So all I ask you to do
    Is pass this on!
    If you are against child abuse.

    tiistaina, joulukuuta 11, 2007

    Kaksi kummaa juttua

    Silmiini osui tänään ohimennen kaksi erillistä uutista. Toisessa kerrottiin ihmisen evoluution kiihtyvän. Toisessa todettiin lihansyönnin aiheuttavan keuhkosyöpää (ja monia muitakin epäsuotuisia geneettisiä mutaatioita solutasolla). Tekisi mieli tehdä epätieteellinen päätelmä johonkin hämärään logiikkaan -arvatenkin naisen- turvautuen.

    maanantaina, joulukuuta 10, 2007

    Oi suuri ja mahtava ostoskeskus!

    Rovaniemellä avattiin Revontulikeskus. Pii-iitkä käytävä, jonka varrella oli kauppoja. Tylsä ja mitäänsanomaton ilmestys, suorastaan pettymys. Mielenkiintoisinta avajaispäivänä olivat kuriositeetit, kuten sisustusliikkeen lattialla olleet sankot ja kyltti "pahoittelemme vesivahinkoa". Suomalaista laaturakentamista parhaimmillaan, näemmä.

    En ostanut yhdestäkään liikkestä yhtään mitään, enkä oikeastaan sittenkään ole mitään mieltä tuosta ostoskeskuksesta.

    Aplodikoulutusta

    Bändini kitaristi kertoi, että jenkeissä opiskellessaan hän huomasi kouluissa opetettavan lavakäyttäytymistä, siis myös yleisön näkökulmasta. Kommentti sai aikaan Voilà-ajatuksen, ja täydentyi esimerkillä, kun seurasin taputuksia musiikkiopistomme matineassa. Kuinka nololta tuntuikaan oppilaiden puolesta, kun kävellessään lavalle he joutuivat askeltamaan kiusallisen hiljaisuuden vallitessa puolet matkastaan. Yleisö ei ymmärtänyt ollenkaan, miten olisi ollut kohteliasta taputtaa niin kauan, kunnes lavalle saapuva henkilö pääsee määränpäähänsä. Pieni huomaavaisuusasia, joka taatusti toistuu elämän aikana useasti. Mikäli sen kertoisi koulussa oppilaille, menisi sen mainitsemiseen korkeintaan minuutti oppitunnista.

    lauantaina, joulukuuta 08, 2007

    God and Eve


    En niin erityisemmin pidä näistä nais/mies vitseistä. Tämänkin kohdalla mietin tovin, mutta päätin kuitenkin julkaista, kun se kuitenkin oli lopulta niin yllättävä.

    torstaina, joulukuuta 06, 2007

    Unirytmi

    Menin eilenillalla nukkumaan jo klo 23. Aamulla oli nimittäin aikainen herätys, sillä keikka alkoi jo klo 8:00. Tässäpä oli oiva keino saada käännettyä myös unirytmiä. Tavoite on kohdallani elinikäinen, mutta yrittänyttä ei laiteta. Reipasta näytellen säntäsin aamukuudelta pystyyn. Jonkin aikaa olin pirteäkin. Iltapäivän treeneistä selvisin jonkinlaisessa horroksessa. Kuitenkin alkuillasta olin niin väsynyt, että oli pakko ottaa nokoset. Nukuin kolme varttia ja aloitin normaalitouhut sen jälkeen. Vaan nyt kello on pian yksi, kuten se usein tuppaa olemaan. Eikä väsytä yhtään.

    keskiviikkona, joulukuuta 05, 2007

    I want my MTV!

    Hei, mitä tämä nyt sitten on? Siirryin eilen digiaikaan ja jo meni aamulla kahvi väärään kurkkuun. Ei näy musiikkikanava, ei. Kuuluu nyt sitten maksulliseen kanavapakettiin, jota ei ole, eikä varmastikaan ihan heti tule.

    Aamut ovat käynnistyneet tähän saakka niin mukavasti ensin järkyttämällä mieltä uutisia katsellen, jonka jälkeen on saanut vielä hetkeksi heittää aivot narikkaan musiikkivideota tuijottaessa. Nyt täytyy ilmeisesti jäädä shokkivaiheeseen koko päiväksi.

    No, samapa tuo. Naapurit ja kylänmiehet ovat kuukauden aikana jo neljä kertaa sanoneet päin naamaa, että "kylläpä sinä olet vanhentunut!" Eri sanakääntein tosin, mutta sisältö on ollut tuota samaa. Ihmeellistä on sellainen, että jotkut vain voivat ottaa oikeudekseen tulla tuolla tavoin kommentoimaan, jos näyttää vähän väsyneeltä. Ja kieltämättä vanhentuneelta. Luulen, että soluni siirtyivät vanhenemisvaiheeseen parisen vuotta sitten, jolloin aloitin "oikeat" työt. Älkää siis menkö töihin, mikäli mielitte pysyä nuorekkaina. Työ vanhentaa.

    tiistaina, joulukuuta 04, 2007

    Röökitauko


    Kuva on otettu Meilahden sairaala-alueelta, silmäpoliklinikan ulko-ovelta.
    Uskon muuten, että viidenkymmenen vuoden sisällä tupakka on luokiteltu laittomaksi.

    sunnuntai, joulukuuta 02, 2007

    Kuinka vanhaksi elät

    Ylen testi, jolla voi testata ennustetun elinikäsi. Elämä pelissä.

    lauantaina, joulukuuta 01, 2007

    Matrimonio

    Ohessa kolmen minuttin lyhytfilmi italialaisen ystäväni naimisiinmenosta Suomessa. Hauskaa katseltavaa on vaikkapa hänen perheensä suorat reaktiot, kun hän ilmoittaa, että häät pidetäänkin Suomessa.
    www.yle.fi/areena.