Piano-oppilaani selventää, kuinka joutui jo aivan työnsä puolesta juhlimaan ankarasti Lontoon laitakujille sijoitetussa markkinointiväen luomassa strippausluolassa, sekä Skotlannissa sijaitsevassa herraskartanossa, jonka jäsenistöä ovat Richard Gere ja Bill Clinton. "Pomoni joi niin paljon shampanjaa, että sammui baaritiskille". Juhlintaa oli tapahtunut tiistaina, torstaina ja perjantaina. "Nyt vähän väsyttää." Tänään on sunnuntai. Juhlittuani itse pikkujouluja maanantai-illasta tiistaiaamuun ja oltuani sen takia holtittomassa soosissa koko kuluneen viikon, vasta nyt alan koota luitani ja olla työkykyinen. En voi sanoa juhlakuntoni heikentyneen iän myötä, sillä sitä en omannut teini-ikäisenäkään. Toisilla sellainen on myötäsyntyisenä.
Soittoaikaa on vielä puolitoista tuntia. Huomisen säestystreeninuotit seisovat yhä koskemattomana pinkkana. Eilisillan keskustelut ystävän kanssa lämmittävät kuitenkin yhä mieltä. Joulushowta tarjoilivat Talvisirkus sekä Me starat Hartwall Areenalla. Esityksiä seuratessa oli vaikea olla tiedostamatta, mitä soittajat mahtoivat miettiä. Oikeaa tempoa, metrisiä modulaatioita, keskinäistä hauskanpitoa, hidastusten seuraamista, soundien vaihtoa. Joululaulajaiset jäivät kohdaltani vain pyrähdykseksi, mutta hyvin mukavaksi sellaiseksi. Seurassani ollut pikkuneitikin otti lopulta tilanteen haltuunsa. Viisikon lukeminen kotona olisi kiinnostanut enemmän, mutta sopivaa riehaa sai aikaiseksi myös kepeästä laulajaistunnelmasta. Viikonlopun yllätys oli arabiankielinen tekstiviesti, jonka maatunnus viittasi Saudi-Arabiaan. En tunne sieltä ketään. Nyt mietin pääni puhki, miten saisin selvitettyä viestin sisällön. Sunnuntaivieraan tulo sysäsi joulusiivoamaan. En meinaa uskoa vieläkään todeksi, että sain siivottua. Niin vain lähtivät kahden kuukauden pölyt ja pinttymät.
Piano-oppilaan ollessa lähdössä hän kysyy, mitä mekastusta naapurista oikein kuuluu. Minua hymyilyttää. Ensimmäisenä mieleeni tulee lause "mio vicino si sfoga". "Italialainen naapurini se siinä vain hieman purkaa itseään", naurahdan. Hän karjuu raspiäänellä tunteen vimmassa. Laulaa rakkaudesta, laulaa kaipauksesta. Huokailujen ilta jatkuu ajatus raskaana ja käynti tahmeana. Mutta maanantaiaamun oppilas peruuttaa tunnin ja tajuan mahdollisuuteni saada nukkua piiiiitkääään. Così mi sfogo.
sunnuntai, joulukuuta 16, 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti