tiistaina, helmikuuta 17, 2009

Mainosteksti

Kuulin tämän jutun isältäni. Henkilö kuulemma laittoi kampaajaksi opiskeltuaan ilmoituksen, jossa luki: 'Päitä leikataan'. Eräs tuttava moitiskeli ilmaisua ja ehdotti, että se kannattaisi vaihtaa. Seuraavana päivänä nähtiin ilmoitus: 'Tukkia ajetaan'.

lauantaina, helmikuuta 14, 2009

That's how it goes

"People seldom do what they believe in. They do what is convenient, then repent." – Bob Dylan.

maanantaina, helmikuuta 02, 2009

Marlon Brando

– ei mikään turha jätkä.

maanantaina, tammikuuta 19, 2009

Nuoren neidon naimaohjeet.

Naimisiinmenoa suunnittelevan neitokaisen on hyvä lukaista linkin takaa löytyvä ohjeistus. Ohjesäännöksi voi opetella vaikkapa ulkoa periaatteen: Anna vähän, harvoin, ja ennen kaikkea vastahakoisesti. Madison instituutin kirjaamat kullanarvoiset neuvot ovat vuodelta 1894. 

perjantaina, tammikuuta 09, 2009

Haitinalmikki


Tämä uskomattoman näköinen nisäkäs kuuluu erittäin uhanalaisten lajien joukkoon. En voinut vastustaa kuvan linkittämistä luettuani, että otus on kooltaan hieman kissaakin suurempi. Tästä enemmän Hesarin sivuilla.

Eläin on saatu tallennettua myös videolle, joka löytyy BBC:n sivuilta.

torstaina, tammikuuta 08, 2009

Hukkuvat nuotit

Selailin vanhoja kalentereitani. Olin merkinnyt muistiin piano-oppilaani lausahduksen huhtikuulta 2006: "En mä näe tota puolinuottia kun siinä on tommonen reikä."

Tiedoksi musiikin teoriaa tuntemattomille: neljäsosa- ja kahdeksasosanuotit ovat mustia. Puoli- ja kokonuoteissa nuotin pää on valkoinen. Joku voi nähdä sen myös tyhjänä, eli siinä on niin sanotusti "reikä". Metsää puilta, ja sitä rataa....

sunnuntaina, tammikuuta 04, 2009

KaksNollaNollaKasi


1. Mitä sellaista teit vuonna 2008, mitä et ollut tehnyt koskaan aiemmin?

Lauloin julkisesti yleisön edessä, jopa 2 kertaa.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö enemmän ensi vuodelle?

En ole muutamaan vuoteen tehnyt ko. lupauksia. Jos jotain pitää luvata, voi sen tehdä minä tahansa päivänä.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?

Ei.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?

Ei, onneksi.

5. Missä maissa kävit?

Ainakin Amerikassa, Ranskassa, Briteissä varmaan 15 kertaa, Tanskassa, Italiassa, Ruotsissa, Norjassa, Argentiinassa, Chilessä, Portugalissa.

6. Mitä sellaista haluaisit vuonna 2009, jota puuttui vuodesta 2008?

Keskittymiskykyä.

7. Mitkä vuoden 2008 päivämäärät tulet aina muistamaan ja miksi?

Työkaverini massiiviset häät Portugalissa, hehe mutta päivämäärää en muista, syyskuun eka lauantai ;-)

8. Mikä oli suurin saavutuksesi tänä vuonna?

Esiintymispelon voittaminen useissa eri tilanteissa.

9. Mikä oli suurin epäonnistumisesi?

Minulla on onneksi tällaisissa asioissa valikoiva muisti, harvoin jään vatvomaan tällaisia. Mitään dramaattista ei tule mieleen.

10. Kärsitkö sairauksista tai vammoista?

Hengitysteiden tulehdusta ja närästystä on välillä joutunut lääkitsemään.

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?

Pidän uudestä läppäristäni sekä autosta. Kumpikaan ei tosin ole itse ostamani mutta käytössäni. Sitten ostin prätkärotsi-henkisen vahakangastakin joka tekee minusta entistäkin maskuliinisemman näköisen, ja varmasti kestää pitkään.

12. Kenen käytös herätti hilpeyttä?

Hahahaaa, lista on pitkä. Itseään täynnä olevat, tärkeilevät totuuden torvet. Ei tarvitse avata kuin aamun lehti, siellähän niitä.

13. Kenen käytös masensi?

ks. edellinen kohta.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

Asuntolainan maksuun ja erilaisiin humputuksiin pääkaupungissa.

15. Mistä olit oikein, oikein, oikein innoissasi?


Lomien alkamisesta. Portugalin ja Miamin reissuista.

16. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua vuodesta 2008?

Crowded Housen Weather With You

17. Viime vuoteen verrattuna, oletko:

b) laihempi vai lihavampi?
c) rikkaampi vai köyhempi?

saman painoinen ja velkaa on vähemmän. henkisesti tietysti rikkaampi ;-)

18. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?

Lainaan ystävää: Konkreettisempaa toimeen ryhtymistä ihan joka alueella.

19. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?

Laiskottelua.

20. Kuinka vietit joulua?


Läheisten kanssa, ensin pikkuveljen tilalla ja sitten vaimon perheen luona Bilnäsissä.

22. Rakastuitko vuonna 2008?

Nope.

23. Kuinka monta yhdenyön juttua?

Zero.

24. Mikä oli suosikki tv-ohjelmasi?

Serranojen perhe.

25. Vihaatko nyt ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?


En.

26. Mikä oli paras lukemasi kirja?


Veikko Huovisen Muina miehinä.

27. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?

En muista yksittäistä bändiä mutta erilaiset argentiinalaiset tango-kappaleet ja lattarimusatyylit ovat kiinnostaneet paljon.

28. Mitä halusit ja sait?


Uusia ystävyyksiä, jännittäviä kokemuksia, uudenlaisia ajatuksia.

29. Mitä halusit muttet saanut?


Selkeää ideaa siitä minkälaista työtä haluaisin tehdä tulevaisuudessa.

30. Mikä oli suosikkileffasi tänä vuonna?


Vicky Christina Barcelona.

31. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka vanha olit?


37, se taisi olla ihan normipäivä!

32. Mikä yksi asia olisi tehnyt vuodestasi mittaamattomasti tyydyttävämmän?


Vuosi oli aivan tyydyttävä, mutta ehkäpä olisin voinut tehdä Madventures-henkisen puolen vuoden retken maailman ympäri.

33. Kuinka kuvailisit henkilökohtaista pukeutumiskonseptiasi vuonna 2008?


Olen yrittänyt panostaa laatuun, vaatteiden pitkäikäisyyteen ja hyvään designiin siten että se miellyttää omaa esteettistä käsitystäni.

34. Mikä piti sinut järjissäsi?

Kohdallaan oleva lääkitys tietysti (vitsi!). Stressiä poistavat rutiinit, liikunta, musiikki, läheiset, ystävät.

36. Mikä poliittinen asia herätti eniten mielenkiintoasi?

Kyllä se oli tämä Ameriikan Hussein.

37. Ketä ikävöit?


Harvoin ketään. Chatit, meilit, tekstarit ja lentokoneet ovat tehneet maailmasta niin pienen.

38. Kuka oli paras tapaamasi uusi ihminen?


Missä suhteessa paras? Vaikea laittaa järjestykseen, useat uudet ihmiset ovat innostaneet eri tavoin ja joistakin uusista tuttavuuksista haluaisi vain nopeasti eroon. Kukaan ei nouse absoluuttisesti ylitse muiden hyvässä tai pahassa.

lauantaina, marraskuuta 22, 2008

Pianon taika

"Kun tämä kunnianarvoisa tietäjä kuuli Milanon miesten ja naisten laulavan yhdessä Pyhän Ambrosiuksen hymnejä, hän itki ilosta, mutta tunnusti, että huomasi joskus musiikkia kuunnellessaan olevansa liikuttunut enemmänkin äänien kuin sanojen vuoksi, viehättynyt pelkän äänen tuottamasta ilosta, ja syyllistyi siten kuolemansyntiin." ♫♫♫♫♫♫♫ Stuart Isacoff: Pianon taika 2001

maanantaina, marraskuuta 03, 2008

Suoramarkkinointikielto

Löysin niin hyvän linkin, että haluan jakaa sen kaikkien kanssa. Kierrätän sen sivuston kautta, mistä linkin itsekin löysin.
Kyse on henkilötietojen luovutuskielto väestötietojärjestelmästä suoramarkkinointiin. Suosittelen täyttämään jossei suoramarkkinointi- tai puhelintutkimuksiin vastaaminen kiinnosta. Lomakkeen voi täyttää ja lähettää suoraan netissä.
Tänäänkin postiin tipahti lehden mainos, joka oli painettu niin kiiltävälle ja kuvioidulle paperille, ettei se mene edes paperinkeräykseen. Tuollaiseen paperinhaaskaukseen en halua osallistua millään muotoa. Veikkaisin myös, että ihmiset tuskin availevat kirjekuorta, erottelevat sieltä energiajätteeseen muovit ja kartonkiperäykseen pahvinpalat, joissa mahdollisesti avattava arpaluukku tai muuta kekseliästä askarteltavaa. Ja tällä kaavakkeen täytöllä tämä kaikki on siis ohi? Mahtavaa. Mikäli jotakuta yhä riivaa puhelinmarkkinointi, on puhelintarjonnan rajoituspalvelu lakkautettavissa soittamalla numeroon 0600 13404 (0,39 €/min+pvm).

torstaina, lokakuuta 16, 2008

Hyvä tietää

"This concerto was written in 4 flats because Rachmaninoff had to move 4 times while he wrote it."
Victor Borge

perjantaina, lokakuuta 10, 2008

Reality check

Tekopyhältä tai naiivilta kuulostamisen uhasta huolimatta tunnen tarvetta kommentoida viime viikkojen isoja tapahtumia (jätän kuitenkin Big Brotherissa tapahtuneet todelliset reality-asiat tämän käsittelyn ulkopuolelle ;-)

Meneilläänhän siis on yksi historian pahimmista finanssikriiseistä. Koko länsimaisen yhteiskunnan ja elämäntavan rakennuspalikat tuntuvat sortuvan ympäriltämme yksi kerrallaan, kiihtyvällä, vastustamattomalla voimalla. Kukaan ei tiedä miten pitkälle tämä vielä menee, suljetaanko pörssit lopullisesti ja palataan luontaistalouteen tai kultakantaan?

Kukaan ei vain tiedä.

Yhtään vähättelemättä sitä inhimillistä kärsimystä minkä säästöjen, työpaikkojen ja asuntojen menettäminen ihmisille aiheuttaa voidaan kuitenkin sanoa että elämme ns. mielenkiintoisia aikoja.

Mielenkiintoiseksi ajat tekee se että loppujen lopuksi vauraus, joka nyt nopeutuvalla tahdilla palaa tuhkaksi maailman rahoitusmarkkinoilla, on paljastumassa huippumonimutkaiseksi lupauksista, ihmisten välisistä sopimuksista, luottamuksesta ja tulevaisuuden odotuksista koostuvaksi rakennelmaksi, jolle on laskettu jokin valuutoissa mitattava arvo.

Huomataan että pelätty musta aukko ei tullutkaan hiukkaskiihdyttimestä, vaan se on ollut keskuudessamme koko ajan. Se päästettiin kasvamaan kriittiseen massaan, ja nyt se nielee maapalloa sisäänsä pala palalta.

Vai nieleekö?

Tätä kirjoittaessa katselen firman pääkonttorin 8. krs ikkunasta ulos merelle. Ikkuna on selvästi vielä entisellä paikallaan ja syysaurinko lämmittää käsivarsiani lasin läpi. Se tuntuu hyvältä. Aurinko on siis vielä olemassa kuten tämä rakennus ja minäkin. Nielaiseeko finanssiaukko pian auringon ja minut ja tämän talon?

Länsiväylän takana näkyy saaria, venevajoja ja Laajalahden sillan alta puksuttaa pieni moottorivene kohti ulappaa. Kajuutassa näkyy vanhan ukon hahmo. Ulkona on siis ainakin vielä luontoa ja elämää jäljellä, ja ne näyttävät jatkavan kulkuaan vanhaan malliin.

Viereisissä työpisteissä ihmiset tekevät kuka mitäkin kuten minä tahansa muuna päivänä. Kännyköihin puhutaan. Joku koomikko siivoaa kahvia näppäimistöstään. Nämä ihmiset tuntuvat olevan täysin olemassa, puuhakkaina, todellisina, täyttä verta ja lihaa.

Monista heistä on tullut läheisiä vuosien kuluessa, lounaalla hyvästelimme lämpimästi ystävän joka lähti uusiin duuneihin. Tulemme pitämään yhteyttä. Ihmissuhteet ja ystävät ovat myös siis yhä jäljellä olevaa todellisuutta. Voisiko finanssiulottuvuuden musta aukko nielaista ystävyyssuhteet ja yhteiset hetket tästä maailmasta?

Vaikea uskoa.

iTunes soittaa J.Karjalaista hiljaa taustalla. Musiikkikin on siis vielä olemassa!! On tosin mahdollista että kovalevyn muisti pyyhkiytyisi, tai joku konsernikyylä tulisi ja ottaisi koneen pois, mutta ne biisit jotka on tehty olisivat silti tallessa jossain, vinyylilevyillä tai pölyisillä c-kaseteilla, nuottipapereilla ja ihmisten mielissä. Väinöä hoilataan nuotioiden ääressä taatusti myös vuonna 15 PFC (Post Financial Crisis). Voi olla että sitä hoilataan jopa nykyistä kovemmalla äänellä silloin!

Muistot, tunteet, tavat, tarinat, kulttuuri - nekin taitavat olla aukon ulottumattomissa. Asiat jotka on tallennettu ihmiskunnan kansallistetulle kovalevylle, ovat sinnikkäistä pyyhkimisyrityksistä huolimatta yleensä säilyneet muodossa tai toisessa - jotain yksittäisiä surullisia poikkeuksia lukuunottamatta. Ja jos jotain onkin hävinnyt, tilalle on tullut jotain uutta.

Näin tulee käymään tämänkin kriisin jälkeen.

Viikko on takana, olo rento ja mieli kirkas. Sisko tulee illalla meille kylään. Avaamme kolmistaan punaviinipullon ja katsomme valokuvia Skotlannista. Kaikki merkit todellakin viittaavat siihen että Elämä jatkuu vaikka Finanssiaukko jatkaa loputonta nielemistään jossain tuolla ulkona, toisessa todellisuudessa.

Tosin elintasomme voi laskea, voi tulla unettomia ja kylmiä öitä, punaviinin voi joutua vaihtamaan halpaan olueen mutta sittenkin rahallisen vaurauden tuhoutumisen uhka tuntuu mitättömältä kaiken olemassa oloon liittyvän rikkauden rinnalla.

tiistaina, lokakuuta 07, 2008

Vapaan ammattiteatterikentän toiminnan tukemiseksi

Vapaan ammattiteatterikentän rahasummat on kolminkertaistettava. Jälleen tämä blogi päivittyy linkillä vetoomukseen. Aihe on kuitenkin tärkeä. Jos olette yhtään samaa mieltä, käykää allekirjoittamassa.

Lyhyesti: Adressissa vaaditaan lisää rahaa teatterin vapaalle kentälle. Vuoden 1998 jälkeen Suomen teatteri- ja orkesterilain piiriin ei ole päässyt yksikään pienteatteri. Kuitenkin teatterin vapaa kenttä valmistaa 26% maan ensi-illoista. Luovat ja näkemykselliset teatterintekijät eivät voi suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti, eivätkä ammatti-ihmiset saa työstään edes minimipalkkaa. Adressi on osoitettu kulttuuri- ja urheiluministeri Wallinille ja pyytää korotuksia ammattiteatterien elossapysymiseen.

sunnuntaina, syyskuuta 14, 2008

Heinämäki

Että minä sitten pidän Jaakko Heinimäen kolumneista. Hän kirjoittaa hyvin. Hän on älykäs. Hän on aatteiltaan vihreä. Hänen sanan säilässään säilyy aina lämpö. Se on taito tai ominaisuus, kritiikkiään sivaltavalle haasteellinen kyky, joka lisää arvostustani entisestään. Hänen viimeisin kirjoituksensa kohdistuu pääministerimme ehdotukseen 'puutarhataajamista'. Idea tietysti tukee ministerin omaa elintapaa. Autotta ei taitu paikanvaihto. Kyllä nykyteknologia putsaa ilmaston, kunhan riittävästi satsataan. Mukavuuksistaan ei tarvitse luopua. Ne ovat perusoikeus, joka on tärkeämpää kuin puhdas ilma ja vesi, tasaiset elinolosuhteet, energiavarat ja koko luomakunnan hyvinvointi.

Voi kun asia menisikin niin, että jokainen saisi nauttia juuri kulutuksensa mukaisista elinolosuhteista. Näkisi sitä vehreämmän luonnon, mitä tehokkaammin kierrättäisi. Hengittäisi juuri niin raikasta ilmaa kuin elintottumustensa mukaisilta päästöiltään pystyisi.

Ystäväni odottaessa ensimmäistä lastaan osti hän miehensä kanssa Töölöstä ison asunnon. Samalla hän päivitteli sisartaan, joka perheineen oli taajamassa keskellä valmistalo-kaaosta. Hän ihmetteli paradoksia suomalaisista, jotka rakentavat talon muiden samannäköisten väliin pienelle tonttitilkulle saadakseen yksityisyyttä. Pian he jo tuntevat naapureiden aikataulut, autojen mallit ja puutarhakivetykset. Ulos ei voi lähteä heilauttamatta kättään pensasaitaansa leikkaavalle naapurille. "Muutat omakotitalolähiöön -> menetät kaiken yksityisyytesi. Töölössä sentään voit asua rauhassa ja päättää aivan itse, kenelle lausut ne pakolliset sanat säästä", ystäväni tölväisi. Hänen pöyristynyt ilmeensä nauratti minua kovasti. En kuitenkaan voi väittää, ettenkö olisi samaa mieltä. Omassa ystäväpiirissäni kaupunkiasuminen tuntuu lähes ainoalta vaihtoehdolta. Senpä takia asetun aivan samoihin uomiin Heinämäen kolumnin suhteen. Eipä voisi malli huonommin minulle istua.

lauantaina, syyskuuta 13, 2008

maanantaina, syyskuuta 08, 2008

Kauniit unet

Piippi ja unenlahjat.