Netissä on adressi sen puolesta, että Saamen tv-uutiset saisi järkevämmän lähetysajan.
Allekirjoittaa voi osoitteessa: http://www.adressit.com/saamen_uutiset
maanantaina, toukokuuta 28, 2007
lauantaina, toukokuuta 26, 2007
Miten sitä vanhana pärjää?
Eräs mummo hortoili tiimarissa. Hänen miehensä otti käteensä muovisen hammasmukin, jonka oli päällä kansi, jossa oli reikiä neljälle hammasharjalle. Pappa pyöritteli sitä hetken kädessään ja huikkasi vaimolle, että tämähän olisi hyvä ja tarpeellinen. Siihen mummo, että kyllä meillä on niitä tuikkuastioita kynttilöille ihan tarpeeksi.
South Beach Diet
Lyhyellä työkeikalla Miamissa. Kaupunki on paljon miellyttävämpi kuin odottaisi, sillä kaduilla voi kulkea jalkaisin ilman että sheriffi kyselee papereita, joukkoliikenne toimii ja ilmapiiri on punaniskajenkkilää vapaamielisempi.
Miamin alueella on yhtä paljon asukkaita kuin Suomessa, ja suurin osa väestöstä on kotoisin Karibian alueelta tai muualta latinalaisesta Amerikasta, mikä näkyy mm. kaupunginosien nimissä, Little Havanna, Little Haiti, jne. Espanjaa osataan paremmin kuin englantia. Välillä voisi kuvittella olevansa kokonaan toisessa maassa, kun lierihattuiset ukot näppäilevät kitaroistaan lattarirytmejä muhkea sikari suussa, naisten eläytyessä silmät suljettuina lauluun ja tanssiin.
Miami tunnetaan hiekkarannoistaan, jotka ovat itse asiasssa kokonaan eri kaupungeissa. Kuuluisin on tietty Miami Beach, joka on kapealla saarella viiden mailin päässä mantereesta. Sen ytimen muodostaa South Beach, josta löytyy amerikkalaisittain harvinaisia kävelykatuja ja tunnettu art deco-alue.
Arkkitehtuuri on yhtä värikästä kuin paikallinen ruokakulttuuri, jonka perustan muodostavat mitä erikoisimmat meren elävät. Eilen illalla oli mukava illallinen paikallisessa trendipaikassa, Etelä-Amerikan herkkujen äärelle kerääntyi illan mittaan iso paikallisten suomalaisten joukko, ja mojitoja kului.
Nyt vielä shoppamaan asiaan kuuluvat Amerikan-ostokset, eli ainakin halpaa ibuprofeiinia ja juustomakaronia (voi aiheuttaa pahan riippuvuuden). Sitten vaihdetaan shortsit verkkarihousuun ja suunnistetaan lentokentälle.
Miamin alueella on yhtä paljon asukkaita kuin Suomessa, ja suurin osa väestöstä on kotoisin Karibian alueelta tai muualta latinalaisesta Amerikasta, mikä näkyy mm. kaupunginosien nimissä, Little Havanna, Little Haiti, jne. Espanjaa osataan paremmin kuin englantia. Välillä voisi kuvittella olevansa kokonaan toisessa maassa, kun lierihattuiset ukot näppäilevät kitaroistaan lattarirytmejä muhkea sikari suussa, naisten eläytyessä silmät suljettuina lauluun ja tanssiin.
Miami tunnetaan hiekkarannoistaan, jotka ovat itse asiasssa kokonaan eri kaupungeissa. Kuuluisin on tietty Miami Beach, joka on kapealla saarella viiden mailin päässä mantereesta. Sen ytimen muodostaa South Beach, josta löytyy amerikkalaisittain harvinaisia kävelykatuja ja tunnettu art deco-alue.
Arkkitehtuuri on yhtä värikästä kuin paikallinen ruokakulttuuri, jonka perustan muodostavat mitä erikoisimmat meren elävät. Eilen illalla oli mukava illallinen paikallisessa trendipaikassa, Etelä-Amerikan herkkujen äärelle kerääntyi illan mittaan iso paikallisten suomalaisten joukko, ja mojitoja kului.
Nyt vielä shoppamaan asiaan kuuluvat Amerikan-ostokset, eli ainakin halpaa ibuprofeiinia ja juustomakaronia (voi aiheuttaa pahan riippuvuuden). Sitten vaihdetaan shortsit verkkarihousuun ja suunnistetaan lentokentälle.
torstaina, toukokuuta 24, 2007
Ennustus
"Pian tulee taas se hirmuinen talvi", tuumasi päivällisellä käväissyt Jarmo. "Kuukauden päästä jo päivä lyhenee."
Saamari että leikkasin syvän haavan oikean käden rystyseen Annin tuomalla kokkiveitsellä.
Saamari että leikkasin syvän haavan oikean käden rystyseen Annin tuomalla kokkiveitsellä.
Mistäs sitä pitikään
Muistan vain pienen ryhmän, kun nauretaan yhdessä jollekin ja sanon ääneen, että "tästä kyllä pitää blogata". En edes muista, keitä oli paikalla, minä päivänä tämä tapahtui, mikä oli tilanne, olimmeko liikkeessä, kävellenkö, autossako kenties, yölläkö vai päivällä, sekä tärkein: mikä se hauska asia oli, jonka olisin halunnut jakaa muidenkin kanssa.
Sen sijaan muistan ajatuksen siitä, kuinka rintsikoiden polttamisen sijaan kannattaisin sukkahousujen polttamista, jos nyt jotakin pitää protestoida. Rintsikoiden epämukavuus (elleivät nyt ole jotakin kutittavaa polyesteriä) ei mielestäni vedä ikinä vertoja sille vastenmielisyydelle, mitä sukkahousujen jalkaan kiskominen aiheuttaa.
Sen sijaan muistan ajatuksen siitä, kuinka rintsikoiden polttamisen sijaan kannattaisin sukkahousujen polttamista, jos nyt jotakin pitää protestoida. Rintsikoiden epämukavuus (elleivät nyt ole jotakin kutittavaa polyesteriä) ei mielestäni vedä ikinä vertoja sille vastenmielisyydelle, mitä sukkahousujen jalkaan kiskominen aiheuttaa.
lauantaina, toukokuuta 19, 2007
Varma merkki
Kolme tuntia ulkona aurinkoisessa säässä. Tuloksena palanut otsa ja nenänvarsi. Kesä on tullut!
Tekstareita, osa 1
Nykyaikana parhaat jutut heitetään tekstarikeskusteluissa. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja tekstiviesteissä tuhannesti enemmän, niin että syntyy todellisia puujalkahuumorin timantteja. Tai ainakin hauskoja laineja, jotka jää elämään joka tilanteeseen sopivina heittoina.
Kirjoittelen näitä tänne muistiin tulevien sukupolvien kulttuuriantropologeja varten.
S: "Tässä Matti Vanhanen terve. Nyt kaikki äänestetään Unkaria!"
J: "Tässä Urho Kekkonen terve! Olen alkanut soittaa kitaraa Lordissa, äänestäkää meitä."
Kirjoittelen näitä tänne muistiin tulevien sukupolvien kulttuuriantropologeja varten.
S: "Tässä Matti Vanhanen terve. Nyt kaikki äänestetään Unkaria!"
J: "Tässä Urho Kekkonen terve! Olen alkanut soittaa kitaraa Lordissa, äänestäkää meitä."
tiistaina, toukokuuta 15, 2007
Puoli päivää minuuttiaikataulua
On kummallinen olo, kun yhtäkkiä ei olekaan kiire minnekään. Heräsin aamulla viiden jälkeen mennäkseni tekemään opiskelijalehteen haastattelua alamme seniorista, joka aloittaa työpäivänsä seitsemältä - yhteisen ajan löytäminen oli hakusessa, siksi seitsemän sopi minullekin. Sieltä töihin, töistä tenttiin, tentistä tänne tietokoneelle tappamaan aikaa ennen seuraavaa tapaamista. En ole vielä pyöräillyt vaan kulkenut bussilla ja junalla. Viikonloppuna tein melkoisen määrän reittiopashakuja, joiden ansiosta Leppävaara onkin aika hyvin kartalla, saavutettavissa eri suunnista.
Ajatukset, joita opiskelijakesäduunin tekeminen yli kolmikymppisenä herättää, ovat tuttuja. Automaattisesti vähän pienennän itseäni enkä suinkaan tuo esiin, mitä kaikkea olen tehnyt. Sitten kuvittelen ylpeyttäni loukatun sillä, että olen nuorison kanssa samassa rivissä; "tietäisittepä". En aseta ylemmyydentunteitani todelliseen testiin tarttumalla sellaisiin haasteisiin, jotka pelottaisivat enemmän. - Reflektion jälkeen on todettava, että itse työstä olen innostumassa (nyt me vielä vasta harjoitellaan). Ongelmana ei ole niinkään työn mielekkyys ja opettavuus kuin se, miltä se näyttää ulospäin ja suhteutuu kaikenlaisiin kunnianhimoihin.
Ajatukset, joita opiskelijakesäduunin tekeminen yli kolmikymppisenä herättää, ovat tuttuja. Automaattisesti vähän pienennän itseäni enkä suinkaan tuo esiin, mitä kaikkea olen tehnyt. Sitten kuvittelen ylpeyttäni loukatun sillä, että olen nuorison kanssa samassa rivissä; "tietäisittepä". En aseta ylemmyydentunteitani todelliseen testiin tarttumalla sellaisiin haasteisiin, jotka pelottaisivat enemmän. - Reflektion jälkeen on todettava, että itse työstä olen innostumassa (nyt me vielä vasta harjoitellaan). Ongelmana ei ole niinkään työn mielekkyys ja opettavuus kuin se, miltä se näyttää ulospäin ja suhteutuu kaikenlaisiin kunnianhimoihin.
maanantaina, toukokuuta 14, 2007
Adjahan nuoret taiturit
Nuoret Adjahan kylästä tanssivat ja soittivat agbajaa vuosi sitten Villa Karon 6-vuotisjuhlassa 14.5.2006. Vaaleampi versio.
sunnuntaina, toukokuuta 13, 2007
Let's join hands and sing Amazing Grace
Terveisiä maailman mukavimmista viisukemuista! Aivan ensiksi mielipiteet: paras oli Unkari, toiseksi paras Georgia ja kolmanneksi paras Ukraina. "sieben, sieben..." Mutta onneksi voittaja edusti euroballadia parhaimmillaan, eli ei hassummin mennyt. Ja että pääsisin kehuskelemaan: olin ainoa, joka veikkasi Serbiaa voittajaksi. Sain tekstiviestin "Hyvä L-koodi!". Jos voitosta haluaa hakea merkityksiä, niin oli se samalla voitto sillekin. Menetin myös kaksi euroa, jotka olin sijoittanut Ruotsin viisumenestykseen (silkkaa bisnes-ajattelua, joka onneksi ei toiminut).
Kotikatsomossamme vedettiin kotiin oikein kunnolla. Yksi seurastamme näytteli ennen Hannan kappaletta näytetyssä videoklipissä ja toinen jännitti tyttöystävänsä ohjaamaa (upeaa!) välishowta, joka Apocalyptican ohella esitti huippua suomalaista sirkustaidetta. Hanna lauloi todella hyvin ja ilmeikkäästi, vaikka suurin osa kappaleesta kulki pienellä oktaavialalla, jossa sävyjä on vaikea hakea.
Selvisi sitten sekin, miksi Leppilampi valittiin juontajaksi: vaikka YLE kovasti on väittänyt tehneensä valinnan itse, oli EBUsta tullut selvä määräys: "European men and women will Love this guy!". Ja niinhän se olikin. Juontajat valloittivat katsomot täysin ja hoitivat homman kotiin tyylillä. Lavasteet saivat vähän väliä jonkun meistä kohottamaan maljan maamme kunniaksi ja tekniikka pelasi tavalla, josta voi olla ylpeä. Myös modulaatiomaljoja kumottiin.
Lopuksi sananen iltamme emännästä: "niin mukava. Ja kaunis. Ja niin huippu soittaja".
Kotikatsomossamme vedettiin kotiin oikein kunnolla. Yksi seurastamme näytteli ennen Hannan kappaletta näytetyssä videoklipissä ja toinen jännitti tyttöystävänsä ohjaamaa (upeaa!) välishowta, joka Apocalyptican ohella esitti huippua suomalaista sirkustaidetta. Hanna lauloi todella hyvin ja ilmeikkäästi, vaikka suurin osa kappaleesta kulki pienellä oktaavialalla, jossa sävyjä on vaikea hakea.
Selvisi sitten sekin, miksi Leppilampi valittiin juontajaksi: vaikka YLE kovasti on väittänyt tehneensä valinnan itse, oli EBUsta tullut selvä määräys: "European men and women will Love this guy!". Ja niinhän se olikin. Juontajat valloittivat katsomot täysin ja hoitivat homman kotiin tyylillä. Lavasteet saivat vähän väliä jonkun meistä kohottamaan maljan maamme kunniaksi ja tekniikka pelasi tavalla, josta voi olla ylpeä. Myös modulaatiomaljoja kumottiin.
Lopuksi sananen iltamme emännästä: "niin mukava. Ja kaunis. Ja niin huippu soittaja".
lauantaina, toukokuuta 12, 2007
Parempaa elämää
Sain vinkin kahdesta sivusta, joista löytyy ohjeita paremman elämän löytämiseen. Linkkaan ne tähän kaikkien iloksi: Five Tips Zen To Done
perjantaina, toukokuuta 11, 2007
Esittäytyminen
Asetun joukon jatkoksi - kiitos kutsusta kirjoittamaan Hetkiä! Ja nyt: mitä minusta? Olen aikuisopiskelija, joka pian luopuu kesätyön vuoksi osasta vapauttaan (duunarikuulumisia luvassa). Mitä muuta voisi olla luvassa? Sanoma- ja aikakauslehtikatsauksia varmaankin, kun on näin oiva mahdollisuus kertoa kommenttinsa kaikelle kansalle. Olen myöskin niitä, joille kesä merkitsee lukulistaa, kun mielikuvissa on loppumattomia lämpimiä päiviä, jotka voi käyttää sivujen kääntämiseen auringonpaisteessa. Voin myös alkaa pitää pyöräilypäiväkirjaa, kunhan ensin nostan pyörän ulos varastosta, tarkistan sen kunnon ja nousen satulaan.
torstaina, toukokuuta 10, 2007
Kaupassa nähtyjä ilmoituksia
RAVINTOLA- JA KAHVILASANASTOA:
KOULUN RUOKALASSA:
MAINOKSIA LEHDISTÄ, TV:stä
tiistaina, toukokuuta 08, 2007
Poikkeuslupa hymyillä!
Viisufriikki tai ei, pääkaupungin kaduilla ei voi nyt välttyä tunteelta että Helsinki on herännyt eloon. Värikästä porukkaa lappaa vastaan joka kulmassa, esiintyjiä, assitentteja, delegaatioita, toimittajia, valokuvaajia, näyttävän näköisiä hetero- ja homoturisteja pipot päässä kaukaisista eksoottisista maista.
Mikä ehkä yllättävintä, hyvä tuuli ja huolettomuus tuntuvat tarttuneen jopa meihin ikuisiin lätkän maailmanmestareihin vuosimallia 1995. Ja vieläpä ilman vierellä köpöttävää mäyräkoiraa.
Tänään olin mukana todistamassa, kuinka tarpeeksi tiukka bändi saa töistä palaavan, powerpointin ja excelin näännyttämän virkamies- ja insinöörikansan tanssimaan. Asialla oli Osmo Ikonen ja Redrama todella loistavan yhtyeen kera Kampin Narinkkatorilla. Eikä se ollut mitään häveliästä salaa tanssahtelua, vaan ihan kunnon bailausta. Ja kun vapautunut jengi purkautui keikan jälkeen Espoon busseihin, olin huomaavinani jopa bussikuskin hymyilevän...
Viisuviikon oheisohjelma on kiitettävän monipuolinen ja yllättävä. Näyttää siltä että hommaa ei tehdä lainkaan pyhä tuska sielussa vaan "ilon kautta". On hyvä huomata, että täällä tuotetaan muutakin korkeatasoista kulttuuria kuin doping-testejä.
Toisaalta tulee mieleen, että tarvitaanko sitten Euroviisut että pohjoisen ihmiset vapautuvat? Etelämpänä Euroopassa pidetään kyläjuhlat kesäisin kerran viikossa, ja nehän on oikeastaan sama juttu kuin Helsingissä nyt. Itse innostuin nielemään katu-uskottavat ennakkoluuloni varsinaista laulukilpailua kohtaan ja hankin liput finaalin kolmanteen ennakkoon.
Mikä ehkä yllättävintä, hyvä tuuli ja huolettomuus tuntuvat tarttuneen jopa meihin ikuisiin lätkän maailmanmestareihin vuosimallia 1995. Ja vieläpä ilman vierellä köpöttävää mäyräkoiraa.
Tänään olin mukana todistamassa, kuinka tarpeeksi tiukka bändi saa töistä palaavan, powerpointin ja excelin näännyttämän virkamies- ja insinöörikansan tanssimaan. Asialla oli Osmo Ikonen ja Redrama todella loistavan yhtyeen kera Kampin Narinkkatorilla. Eikä se ollut mitään häveliästä salaa tanssahtelua, vaan ihan kunnon bailausta. Ja kun vapautunut jengi purkautui keikan jälkeen Espoon busseihin, olin huomaavinani jopa bussikuskin hymyilevän...
Viisuviikon oheisohjelma on kiitettävän monipuolinen ja yllättävä. Näyttää siltä että hommaa ei tehdä lainkaan pyhä tuska sielussa vaan "ilon kautta". On hyvä huomata, että täällä tuotetaan muutakin korkeatasoista kulttuuria kuin doping-testejä.
Toisaalta tulee mieleen, että tarvitaanko sitten Euroviisut että pohjoisen ihmiset vapautuvat? Etelämpänä Euroopassa pidetään kyläjuhlat kesäisin kerran viikossa, ja nehän on oikeastaan sama juttu kuin Helsingissä nyt. Itse innostuin nielemään katu-uskottavat ennakkoluuloni varsinaista laulukilpailua kohtaan ja hankin liput finaalin kolmanteen ennakkoon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
