keskiviikkona, toukokuuta 13, 2009

Tourismia

Kuten tyypillistä, on matkapäiväkirja hiipunut loppua kohden. Paljon on tietysti tapahtunut kaikenlaista, mistä olisi voinut postailla. Mutta arki on vienyt täälläkin mukanaan, eikä iltaisin ole enää ollut sellaista oloa, että olisin kokenut suurta tarvetta jakaa tapahtumia kenenkään kanssa. Täällä on ollut myös vieraita, ja sosiaalisuus tietenkin verottaa oman energiansa.

Viikot ja päivät menevät jo aivan sekaisin, enkä saa tähteellistä käsitystä ajan kulumisesta. Joitakin kuvia löysin huterasta kännykkäkamerastani, ja sen myötä muistui mieleen aurinkoinen päivä joskus ‘ties milloin menneessä ajassa’, kun lähdin kävelemään koillis-itään ja Père Lachaisen hautausmaalle. Seinen oikea puoli näyttäytyy kulttuurillisesti ja tulotasollisesti kirjavampana. Mutta vaikka katujen varsilta ei nousekaan toinen toistaan koristeellisempia taloja, on tunnelma underground ja eläväinen. Hautausmaa oli todella kaunis ja kävelin siellä koko päivän.

Olen kiertänyt ja kävellyt täällä niin paljon, että ydinkaupunki on todellakin alkanut tuntua kotikaupungilta. Metrolla olen kulkenut vain silloin, kun jonnekin on välttämättä täytynyt ehtiä. Pariisi on tietenkin kutistunut sisäisessä hahmotuksessani, kun alueet alkavat olla tuttuja ja omakohtaisten kokemusten värittämiä.

Iin päälle tuli kuitenkin värikäs piste, kun äitini kävi täällä vierailulla ja toi mukanaan sellaisen hyödykkeen kuin matkaoppaan. Olipa ihanaa lukea tutuista paikoista ja tutkia seutuja opastuksellisemmin. Hänen mukanaan tuli koluttua paikkoja esimerkillisen laajasti. Teimme pasaasi-kierroksen vanhoille kauppakujille, näimme Garnierin oopperan katossa Chagallin maalaukset ja tuijotimme Léon Foucaultin heiluria Pantheonin keskellä. Kävimme neljässä konsertissa ja maistelimme iltaisin viinejä ja juustoja. Perjantaina teimme päiväreissun Montmartrelle, jonka lumo on kieltämättä ihmeellinen! Intouduimme Dalì-museoon, söimme piknikin vesitornin juurella ja kiertelimme ihastuksissamme taiteilijakukkulaa, joka poikkeaa muusta Pariisista totaalisesti. Kukkulan alhaalla Moulin Rougen punainen tuulimylly oli niin vaikuttava, että oikein häkellyin sen aiheuttamasta huumaantumisesta. Sunnuntaina kävelimme kasvitieteellisen puutarhan kautta aina Place de Mouffetardille syömään äitienpäivä-lounasta. Aukiolla oli sunnuntaiseen tapaan katutanssit ja yhteislaulua haitarin säestyksellä. Aurinko paistoi ja elämä tuntui täydelliseltä.

Viime viikolla kävimme kolmessa konsertissa. Petit Palaissa järjestetään torstaisin päiväkonsertteja, jotka ovat yleensä kahden erilaisen muusikon korkeatasoisia yhteisprojekteja. Esityksen taltioi Radio France. Ehdottomasti paras kuulemani konsertti oli kuitenkin Meta4 kvartetti, jonka Beethoven oli eloisinta koskaan kuulemaani. Istuimme iltaa vielä konsertin jälkeen (kvartetin jäsenet ovat ystäviäni) ja valvotimme muusikko-parkoja, joiden kiertueelle oli luvassa jatkoa heti viideltä seuraavana aamuna.

Nyt minulla on jäljellä täällä enää kymmenen päivää ennen Suomeen palaamista. Viivyn Suomessa muutaman viikon, ja palaan sitten taas takaisin Pariisiin. Ostin lentoliput eilen. Olotilani tällä hetkellä on jokseenkin tyhjä ja hämmentynyt. Aprikoin, kuinka matkatavarani mahtuvatkaan kahteenkymmeneen kiloon. Syön ruokavarastoja tyhjiksi. Toivon, että saisin tehtyä vielä uutta musiikkia. Laulu- ja soittotatsissa huomaa pientä rapistumista, ja sellainen tuo tietenkin omanlaistaan angstia. Olisi mukavaa saada vielä hyvä treenivaihde päälle. Koska minulla ei turhaan ole käytännöllisen ihmisen mainetta, pysyn sen veroisena pakkaamisessakin. Lähtiessäni Suomesta otin mukaani paljon sellaisia vanhoja ja kuluneita vaatteita, jotka kaipaisivat jo uusimista. Sukkia, alusvaatteita jne. Niinpä näin viimeisinä päivinä olen tehnyt matkalaukkuun tilaa pyyhkäisemällä vaikkapa sukkaparilla alati pölyyntyvän lattian, ja heittämällä ne sitten roskikseen. Mekko pitää viedä pesulaan, kun se on täällä paljon halvempaa. Harmittaa, ettei tullut käytettyä pesulassa talvitakkia ennen kuin se vietiiin Suomeen.

On ollut sateista ja puolipilvistä. Tällä hetkellä paistaa aurinko, mutta taitaa matalapaine tehdä tepposiaan, kun niin kovasti väsyttää. Illalla menen istumaan iltaa naapuriin, jossa harmonikkapariskunta asustelee kesäkuun loppuun asti. Pitääpä käydä ostamassa viinipullo tuliaisiksi.

Ei kommentteja: