Tuliaisina sain kylmäpuristettua rypsiöljyä sekä Fenno Radion vuodelta 1924, jota tuijottelin yön läpeensä niin, etten meinannut saada nukahdettua. Ongelman totesin vasta iltamyöhäisellä, kun vieraat olivat poistuneet ja korvat syyhyten paloin halusta saada kuulla radion lämmintä ääntä. Johto onkin maadoittamaton, eikä asunnostani löydy kuin yksi siihen soveltuva pistorasia, keittiöstä. Ajattelin tänään vähän veistellä puukolla sivuja. Niin olen nähnyt tehtävän. Mutta, kuulkaa, se on niin kaunis se radio. Löysin netistä yhden kuvan. Siihen verrattuna omassa radiossani logo on vasemmalla puolella ja "silmä" oikeassa yläkulmassa.
lauantaina, maaliskuuta 04, 2006
Fenno Radio
Muuan pariskunta Lapualta kävi kylässä. Söimme, joimme sumpit ja asetuimme salongin puolelle keskustelemaan presidentinvaaleista (ja pohjalaisista, jotka kehtasivatkin ryhtyä kokoomus-tukijoiksi), politiikasta, turkistarhauksesta ja arkitehtuurista. Äänten volyymi nousi komeisiin desibelilukemiin ja olo tuntui kotoisalta. Myös keskustelut olivat todella antoisia. Yksimielisiä olimme Siimeksestä tämän hetken fiksuimpana poliitikkona sekä Hautalasta parhaimpana ehdokkaana.
Tuliaisina sain kylmäpuristettua rypsiöljyä sekä Fenno Radion vuodelta 1924, jota tuijottelin yön läpeensä niin, etten meinannut saada nukahdettua. Ongelman totesin vasta iltamyöhäisellä, kun vieraat olivat poistuneet ja korvat syyhyten paloin halusta saada kuulla radion lämmintä ääntä. Johto onkin maadoittamaton, eikä asunnostani löydy kuin yksi siihen soveltuva pistorasia, keittiöstä. Ajattelin tänään vähän veistellä puukolla sivuja. Niin olen nähnyt tehtävän. Mutta, kuulkaa, se on niin kaunis se radio. Löysin netistä yhden kuvan. Siihen verrattuna omassa radiossani logo on vasemmalla puolella ja "silmä" oikeassa yläkulmassa.
Tuliaisina sain kylmäpuristettua rypsiöljyä sekä Fenno Radion vuodelta 1924, jota tuijottelin yön läpeensä niin, etten meinannut saada nukahdettua. Ongelman totesin vasta iltamyöhäisellä, kun vieraat olivat poistuneet ja korvat syyhyten paloin halusta saada kuulla radion lämmintä ääntä. Johto onkin maadoittamaton, eikä asunnostani löydy kuin yksi siihen soveltuva pistorasia, keittiöstä. Ajattelin tänään vähän veistellä puukolla sivuja. Niin olen nähnyt tehtävän. Mutta, kuulkaa, se on niin kaunis se radio. Löysin netistä yhden kuvan. Siihen verrattuna omassa radiossani logo on vasemmalla puolella ja "silmä" oikeassa yläkulmassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
18 kommenttia:
Todella komea radio, ja yllättävän vanha. Olisin ajoittanut tuon jonnekin 40-luvulle. Toimiiko? Maksoiko paljon?
Kohtele sitä hyvin, varaosia voi olla vaikea saada.
Eikö olekin. Se on siis meiltä kotoa, ollut kyllä käytössä koko ajan ja pitäisi olla toimintakunnossa. Olen nyt yrittänyt veisellä sivuja, mutta puuaines on tiivistä ja pelkään, että ranteet hajoaa. Illalla on se keikka, niin pitää yrittää olla tekemättä hampaat irvessä.
Mutta odotan aivan malttamattomana hetkeä, kun saan kuulla sen ääntä.
Älä yritä veistää töpseliä. Se on vaarallista ja pilaat vain perinteikkään esineen. Mene sähkökauppaan ja osta välikappale.
Ehkä olet oikeassa. Vähän jo veistin, mutta rupesin välillä huilimaan. Ehkä menen tästä sähkökauppaan.
Ei ei ei! Älä raiskaa vanhaa johtoa. Sähkötarvikekaupassa kyllä kootaan (tai myydään osat) välikappaleeseen. Ainakin edes jokseenkin kelvollisessa sellaisessa.
Tadaa! Asioilla on käyty ja hieman mielikuvitusta tarvittiin. Jouduin kyllä veistelemään, mutta maadoittamatonta jatkojohtoa, joka taipui aika helposti puukon alla. Nyt radioni soi. Näkisittepä basso ja diskanttisysteemin! En ole löytänyt vasta kuin yhden kuuluvan kanavan, mutta onhan tässä aikaa räplätä illat pitkät. Ja puuhastelu tuntui mukavalta, kun täällä oli komppaajia kommentoimassa.
Hieno radio! Putkiradioita kuuntelee ilokseen, on niissä sen verran hyvä ääni, ja kauniitakin ne ovat kun asteikko hehkuu ja virityssilmäkin hohtaa vihreänä.
Jos ei kuulu, pane jokin sähkölanka antennipistokkeeseen. Se auttaa nopeasti. Voi myös olla, että asemansäätimen lanka on löystynyt.
En kyllä vieläkään täysillä usko, että radio olisi vuodelta 1924. Onko siitä todisteita? Kalliilta se näyttää. Mukavaa ettet veistänyt pistoketta, noin vanhan ja komean radion jokainen osa on suojeltava muinaismuisto.
Siinä lukee vuosiluku, siitä siis tieto. En tiedä mitä radiosta on aikoinaan maksettu, mutta kyllä tuosta nykyään varmaan saisi jotain pulittaa. Olen löytänyt jo muitakin kanavia kuin Radio Dein (se ei ollutkaan siis iskelmää, kun tarkemmin kuuntelin). Saat auttaa tuossa antenniasiassa jos tulet käymään.
Dyro, virityssilmäksikö tuota sanotaan? Pitäisikö sinne katsoa jostain syystä?
Se virityssilmä hehkuu vihreänä sitä voimakkaammin, mitä paremmin radio on viritetty aseman kohdalle. Yleensä vanhoissa radioissa virityssilmä on rikki, eikä hehku ollenkaan. Uusiakin saa onneksi vielä, omaan putkiradiooni asensin uuden ja nyt se näyttää entistä hienommalta.
1924 on Fenno-radion perustamisvuosi.
Näyttäisi siltä, että radiosi on Fenno Seura F 275 V. En löytänyt sivulta valmistusvuotta, mutta kun katsoin Fennon kumppanin Philipsin mallistoja, radiot olivat hyvin erilaisia, sota-aikaisen näköisiä eli art deco -tyylisiä 1950-luvun alkuun saakka.
Itse ajoittaisin radion suunnilleen vuosien 1954 ja 1958 paikkeille. Ehkä myöhemmäksikin.
Dyro, niinpä hehkuukin. Huomasin sen illalla kun fiilistelin pimeässä.
Tommi, kiitos kiintoisasta informaatiosta. Kuva on itseasiassa juuri tuolta sivulta, ja oma radioni lähes samanlainen. Ainoastaan se virityssilmä ja logo (jossa lukee "Super 3 sointi") ovat eri paikoissa.
Hieno oli omakin radiosi, jonka olit kuvannut.
Kirjoittelin asiasta veljeni kanssa, ja hänkin arvioi radion jonnekin vuoden 1958 paikkeille.
Sanoi myös, että putkia on aina vain vaikeampi saada. Myös toimiva radio kannattaa huollattaa, jo oman turvallisuutensa takia.
Mietin kannattaako putkiradiota ollenkaan ostaa. Lainaan tähän hänen vastauksensa suoraan:
Putkiradion osto kannattaa aina, sillä ne ovat kauniita, ne tuoksuvat hyvältä ja ääni on jotain muuta kun noissa "kettoplastereissa"
Kiitos ihan mielettömästi, ja kiitä T:aa myös. Olin kyllä radiosta aivan onnessani, mutta näiden kommenttien myötä sen arvo on vain kasvanut. Dyrokin kirjoitti:
"Nyt sinulla, Tommilla ja minulla on putkiradio. Ihan kuin se olisi jokin meemi, joka leviää blogista toiseen."
Toivottavasti et, Dyro, pannut pahaksesi, vaikka siteerasin. Se vain tuntui hauskalta huomiolta.
onpas hieno raadio! harvoin kai noin hyväkuntoisia enää saa, että virityssilmät ja kaikki ihan täysiä toimivat.
meillä lojuu nurkissa melkein kymmenen erityyppistä putkiradiota, osa toimii hyvin, osa ei.
ehdoton suosikkini on sellainen, jossa päällä kannen alla on savikiekkoja soittava levari ja alla kaappi, jossa niitä savikiekkoja säilytetään.
ladakuski teki minuun aikanaan syvän vaikutuksen soittamalla mulle noita savikiekkoja hämärissä. rautavaaraa ja erkki junkkarista. lisäksi meillä on kiekolla puhuttu klubisavukemainos. ooh.
Ilona, olet meemissä siis mukana. Taidat pistää paremmaksi meidät kaikki radiokokoelmallasi. Savikiekkoja vielä lisäksi - [huoh].
Terve. Mulla on toimintakuntoinen Fenno Loitsu F268V leverilla. ois kiva saada tietoon minkä ikäinen se mahtaa olla
Ehkä jostain vanhasta sähköliikkeestä voisi löytyä asiantuntevuutta tuohon?
Lähetä kommentti