Kouluaikoina kesäfiiliksiin pääsi jo reippaasti toukokuun puolella. Lukuvuoden loppumisrutiinit valmistivat mielen kesään ja vapauteen, ja kun koulumatkat kulki fillarilla, luonnossa tapahtuviin muutoksiin eläytyi automaattisesti.
Työvuosina on monesti havahtunut kesään vasta juhannusviikolla. Yhtäkkiä on huomannut että helkkari, keväthän on ohi, lehdet on puissa, leskenlehdet kukkineet aikoja sitten, ja saunavastojen teolla on todella kiire! On ikäänkuin epäsynkronissa luonnon kanssa, sillä tietokonemaailmassa ei ole vuodenaikoja. On ottanut hattuun kun on missannut ne kaikki hienot alkukesän tuoksut ja valoisat illat.
Tänä vuonna olen päässyt kesätunnelmiin oudon helposti. On vasta kesäkuun kuudes, mutta kesäkokemuksia on karttunut jo tavallista enemmän. Johtuu varmaan osittain hyvistä keleistä.
On ollut fillarilenkkejä rehevän luonnon keskellä. Sunnuntaina ihmettelimme saunan jälkeen maaseudun hiljaisuutta veljen juuri valmistuneen talon portailla. Kotimatkalla pikkuteitä pitkin oli pakko pysähtyä kuvaamaan Kyläjoesta nousevaa usvaa valoisassa yössä, lukioaikojen maisemissa.
Eilen istuimme ystävän kesäpaikan lämpimillä kallioilla Lauttasaaressa, punaviinistä ja uusista perunoista nauttien. Aamulla pyöräilin työpaikalle tyhjiä, hellettä odottavia katuja pitkin. Olen kuitenkin ehkä saanut yliannostuksen kesää ja valoa sillä migreenikohtaus keskeytti tämän iltaiset terassijutustelut siskon ja äidin kanssa. Onneksi äiti kipitti apteekkiin niin nopeasti kuin vain äidit voivat ja päänsärky jäi lieväksi särkylääkkeiden ja kahvin ansiosta.
Työvuosina on monesti havahtunut kesään vasta juhannusviikolla. Yhtäkkiä on huomannut että helkkari, keväthän on ohi, lehdet on puissa, leskenlehdet kukkineet aikoja sitten, ja saunavastojen teolla on todella kiire! On ikäänkuin epäsynkronissa luonnon kanssa, sillä tietokonemaailmassa ei ole vuodenaikoja. On ottanut hattuun kun on missannut ne kaikki hienot alkukesän tuoksut ja valoisat illat.
Tänä vuonna olen päässyt kesätunnelmiin oudon helposti. On vasta kesäkuun kuudes, mutta kesäkokemuksia on karttunut jo tavallista enemmän. Johtuu varmaan osittain hyvistä keleistä.
On ollut fillarilenkkejä rehevän luonnon keskellä. Sunnuntaina ihmettelimme saunan jälkeen maaseudun hiljaisuutta veljen juuri valmistuneen talon portailla. Kotimatkalla pikkuteitä pitkin oli pakko pysähtyä kuvaamaan Kyläjoesta nousevaa usvaa valoisassa yössä, lukioaikojen maisemissa.
Eilen istuimme ystävän kesäpaikan lämpimillä kallioilla Lauttasaaressa, punaviinistä ja uusista perunoista nauttien. Aamulla pyöräilin työpaikalle tyhjiä, hellettä odottavia katuja pitkin. Olen kuitenkin ehkä saanut yliannostuksen kesää ja valoa sillä migreenikohtaus keskeytti tämän iltaiset terassijutustelut siskon ja äidin kanssa. Onneksi äiti kipitti apteekkiin niin nopeasti kuin vain äidit voivat ja päänsärky jäi lieväksi särkylääkkeiden ja kahvin ansiosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti