sunnuntai, tammikuuta 29, 2006
Stalkerit
Niin - mistä niitä sikiää? Eräs väitti kivenkovaan kappaleeni kertovan hänestä, vaikka olin säveltänyt sen vuosia ennen kuin edes tiesin tyyppiä. Fraasit olivat kuulemma identtisiä hänen ajatuksiensa kanssa. Videokasetti oveni takana toissa kesänä sai jo pelosta suunniltaan. Kirjeet tai puhelinsoitot - ymmärtäisit nyt jo. Painattaako paitaan varoituksen, vai mitä pitäisi tehdä? Eivät he pahoja ole, mutta herkkiä ja hieman kadoksissa herkkyytensä kanssa. Ihmiset luulevat monia asioita rakkaudeksi ja hakevat tunteilleen vahvistusta mitä omituisimmista signaaleista. Varmasti jokaisella on pakkomielteensä, mutta yksityisyys on ihmisen perusoikeus.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kuulostaa uhkaavalta. Kuinka yleistä on se, että nainen saa riesakseen stalkerin?
En minä tiedä. Ymmärrykseni mukaan he nappaavat kiinni tietynlaisesta herkkyydestä ja ripustautuvat siihen. Mikäli muistan, eräs miesystäväni kertoi omien stalkereidensa olleen naisia, eli joku tykkäämiskuvio siihen liittyy myös. Puhun nyt siis heterosuulla.
Mutta en, tosiaan, tiedä, olenko itse vain otollinen kärpäsliima stalkereille. Ehkä muiden kertomukset voisivat valottaa ilmiön yleisyyttä.
Lähetä kommentti