lauantaina, toukokuuta 16, 2009

Mukava perjantai

Eilen olikin mukava päivä. Täällä on, tosiaan, satanut tuon tuostakin. Ilmapiiri on tuntunut väsyneeltä ja raskaalta. Päivällä vietin parituntisen Lutecen arenan leikkipuistossa Helenan kanssa, joka on naapurin muusikkopariskunnan kaksivuotias tytär. Matkasimme sinne Helena selkärepussani ja kurkistelimme leikkihärvelin ikkunoista ja laskimme liukumäkeä (eli Helena laski).

Illaksi olimme varanneet Miian ja Annukan kanssa pöydän Quedubonista, jota Tomas suositteli viime viikon Pariisin keikkansa yhteydessä. Paikasta oli ollut artikkeli Viini-lehdessä. Paikka oli mutkaton ja ruoka perus-ok, viini todella hyvää.

Saattelimme Annukan Buttes-Chaumontin metrolle ja lähdimme innokkaina kävelijöinä (oikeasti Pariisin mittakaava on kutistunut todella, kun katuja on sahannut pitkin ja poikin) lounaan suuntaan. Pian Reoubliquen jälkeen Miia saikin puhelun miesystävältään, joka välitti kutsun tulla Pigalleen kabareehen, jonka hänen työtoverinsa oli vasta ostanut. Paikan nimi oli Le Flora ja sisään pääsisimme tunnuksella 'Men in Black'...

Reitti nyt ei suoranaisesti ollut matkan varrella (Pigalle sijaitsee 9°, luoteis-Pariisissa), meillä oli kylmä ja väsytti. Mutta meissä on aika samanlaisessa suhteessa pollaa ja seikkailumieltä. Pigallen yöelämä on oma legendaarinen lukunsa, ja harvoin sitä saa kutsuja yökerhoihin itse omistajilta. Eli menoksi vaan! Metrot kulkivat vielä ja tarjoilivat kotoisaa suomalaista känniörvellystä.

Perillä meno olikin aivan toinen. Kerrottuamme ovella salasanan laskeuduimme portaat alas ikkunattomaan, sokkeloiseen yökerhoon, jossa soitti trio (piano-kitara-sähkörummut) halpaa ruotsinlaiva-musaa. Omistaja Denys oli ystävällinen, kaksimetrinen mies, joka shampanja-tarjoilun jälkeen esitteli meille sijoituskohdettaan. Paikka oli ollut nykyisellään vasta kolme viikkoa, ja toiminut sitä ennen orgia-mestana (echangiste)! Yhdessä looshissa oli iso poreallas, jonka molemmin puolin sauna ja hammam. Pikkuisia panokoloja oli siellä täällä, ja tarpeen vaatiessa saattoi käydä suihkussa (harvassa yökerhossa onkaan suihkumahdollisuutta). Kosteatilat oli päällystetty upein kuviollisin kaakelein ja seinäpinnat kaikkialla sisustettu todella tyylikkäästi. Suunnittelun oli tehnyt kuuluisa italialainen arkkitehti.

Varmaan elämyksellisintä oli juuri katsella ravintolan sisustusta ja ihmetellä sen värikästä menneisyyttä. En tiennyt, että tuollaisia kimppa-mestoja olisi laillisesti tarjolla, luulin sellaisten kätkeytyvän maan alle salakapakka-tyyliin. Istuskelimme vielä tiskillä lasillisen äärellä ja lähdimme sitten metsästämään taksia. Jouduimme kävelemään aina Operalle asti ja jäimme sitten tolpalle odottelemaan.

Olin juuri kirjoittanut, kuinka Montmartrelle täytyy, todellakin, vielä ehtiä käymään. Olen joutunut kukkulan luomoihin aivan tyystin, ja haluan hyvästellä sen ennen Suomeen paluuta. Äsken soittikin Marie-Hélène, jonka kanssa olimme aiemmin puhuneet mahdollisesta tapaamisestsa illalla, kun Pariisissa vietetään museoiden yötä. Peruutin kuitenkin tapaamisen, sillä mikäli ilta on yhtään Helsingin taiteiden yön kaltainen, on kätevämpää käydä katsomassa haluamansa museot ja lähteä sitten ihmispaljoutta livohkaan. Niinpä sitten Marie-Hélène kutsui minut ensi viikolla lounaalle kotiinsa, joka sijaitsee juuri Montmartrelle vievan ihastuttavan rue des Martyrsin varrella. Lounaan jälkeen hän lupasi lähteä oppaakseni näyttääkseen kukkulalta paikkoja, jotka ei-pariisilaiseltä jäisi helposti löytämättä.
Aivan kuin Pariisiin olisi tullut tutustuttua näiden kolmen kuukauden aikana paljon nopeammin kuin aikaisempiin ulkomailla asuttamiini kaupunkeihin. Tykkään vaeltaa katseellani pitkin ydinkaupungin karttaa ja visualisoida päässäni kunkin kadun maisemia ja nähtävyyksiä. Liitän vielä juttuun muutaman epäolennaisen kuvan, kuten feikki-unikosta tehdyn mekon, joka häpäisi kansallismieltani, sekä ihastuttavan art deco -tyylisen metron suuaukon, jollaisia Pariisissa vielä on muutamia. Pakollisena myös Etoile-aukiolla patsasteleva Riemukaari. Lisäilin muutaman kuvan myös aiempiin päivityksiin.

2 kommenttia:

Samuli kirjoitti...

wow... kuullostaa aika upealta... jäämme odottamaan milloin Sedu tuo darkkarit ja porealtaat heteroravintoloihin Suomessa.

nykyisellään kun "sitä" pitää mennä tekemään jonnekin porttikonkiin, mutaiseen puistoon tai Akateemisen vessaan, niin olisi sivistävää että löytyisi romanttisempia, hyvällä maulla sisustettuja paikkoja. mannermaista tapakasvatusta meidän nuorisolle! ;-)

ps. tuothan palan Pariisin kevättä mukanasi Suomeen?

LL kirjoitti...

Joo, "mannermaista tapakasvatusta meidän nuorisolle" moiset ryhmäorgiat, indeed...